Kotijoukkue Viintäleka saavutti komeasti pronssisen lekan historian ensimmäisessä Leka-cupissa. Vaihtelevassa säässä pelatut ottelut tarjosivat Viintäleka-faneille suurimmaksi osaksi ilonaiheita, kun joukkue eteni parhaana lohkokakkosena suoraan puolivälieriin, joissa kukistui Elämän Pallo. Alkusarjassa kaadettu Team Corner osoittautui kuitenkin liian kovaksi palaksi välieräottelussa, joten FC Potkupallon kaadettua Torson rankkareilla Viintälekan loppusijoitukseksi kirjattiin kolme ja joukkueen kapteeni Jukka Rossi pääsi nostamaan pronssisen lekan kohti taivaita.
Maalit:
1-0 Markus (Juho)
1-1
1-2
Viintälekan ensimmäinen ottelu oli nuorta joensuulaisjoukkuetta, FC Mosambikia vastaan. Viintäleka sai turnaukseen suoranaisen unelmastartin, kun jo noin viiden minuutin kohdalla joukkueen uusi hankinta Juho murtautui laidalta läpi, ja tarjoili pallon tarkasti ja ovelasti takaviistoon Markukselle, jolla oli helppo työ sijoittaa pallo maaliin, 1-0. Tämän jälkeen kuitenkin aamu-unisen Viintälekan keskittyminen hieman herpaantui ja puolustuksen koordinaatio hukkui varsin pahasti avaten Mosambikille muutamia erittäin vaarallisia hyökkäyksiä. Ainoastaan joukkueen huono viimeistely ja Jugen torjunnat estivät pahemman tuhon syntymisen, mutta lopulta väistämätön tapahtui, kun kentän pienin mies Mosambikin Mikko Marttala pääsi vapaaseen maalipaikkaan ja laukoi etukulmasta tulisesti sisään tasoittaen ottelun 1-1:een. Tämäkään ei Viintälekaa herättänyt, vaan Mosambik jatkoi vaarallisten paikkojen luomista Viintälekan maalille hyödyntäen puutteet puolustuksen kaventamisessa.
Päätuomarina häärinyt Mako haali itselleen jälleen ratkaisijan viittaa antamalla kovin mitättömän oloisesta tilanteesta vierailijoille rankkarin, kun Ismo pallon oltua jo melkein päätyrajasta yli vahingossa tuli jyränneeksi Mosambikin pelaajan rangaistusalueella. Seuranneen rankkarin Mosambikin kapteeni Jorge Ramirez ampui tolppaan, mutta pisti siitä kimmonneen re-boundin sisään. Mako kuitenkin oikeutetusti hylkäsi maalin Viintäleka-pelaajien pienellä avustuksella, sillä pallo ei osunut Jugeen ja näin tilanne tulkittiin syötöksi itselle. Tästäkään ei ollut Viintälekaa herättämään, vaan pian rankkarin jälkeen Mosambik pääsi tekemään voittomaalin, joka oli käytännössä identtinen ensimmäisen maalin kanssa, Marttala potkaisi pallon voimalla etukulmasta sisään. Viintälekan kenties parhaan paikan ottelussa rakensi Suuros-akseli vapaapotkusta, kun Jupi lähetti tarkasti mitoitetun vaparin hölmistyneiden puolustajien ohi suoraan Jarkin jalkaan, joka ei saanut kuitenkaan kunnon ohjausta aikaan ja pallo liiteli reilusti ohi maalin. Näin päätösvihellyksen soidessa turnaus oli alkanut Viintälekan kannalta mahdollisimman heikosti, kitkerällä 1-2-tappiolla.
Maalit:
0-1
1-1 Markus
2-1 Jarkki (Markus)
Ennakkoon Viintälekan alkulohkon kovimmaksi vastustajaksi luettiin Team Corner Mikkelistä, jossa ennakkotietojen mukaan oli peräti Kolmosessa pelaava pelaaja. Vähemmän rohkaisevan avausottelun jälkeen oli aika muuttaa hieman taktiikkaa siten, että puolustuksen keskustassa pelaisi selkeästi myös paperilla kaksi pelaajaa. Ottelun alku ei ollut Viintälekan eikä taktiikanvaihdoksen kannalta kovinkaan onnistuneen oloinen, sillä Team Corner pääsi rokottamaan johtomaalin käytännössä ensimmäisestä hyökkäyksestään. Jos Mosambik-ottelun takaiskut eivät Viintälekaa vielä saaneet taistelemaan, niin Team Cornerin avausmaali sai. Maalin jälkeen Viintäleka aloitti taistelun ja puolustus lukkiutui vastustajan vierailuilta yhteensä puoleksitoista tunniksi.
Taistelun ruumiillistuma ottelussa oli Erichtz, joka mustelmia säästelemättä syöksähteli pallollisten vastustajien kimppuun häiriten ratkaisevasti näiden pelinrakentelua. Keskikenttä Jupin johdolla auttoi puolustusta kiitettävästi ja puolustuksessa Simon ja Juhon pallollinen taito pääsi oikeuksiinsa, kun normaalisti Viintälekan peliä leimanneet harhasyötöt jäivät käytännössä kokonaan pois. Team Corner piti kyllä palloa suurimman osan ajasta, mutta mitään kovinkaan vaarallista se ei onnistunut saamaan aikaan, vaan harhasyötöt ja pallonmenetykset leimasivat sen peliä halki ottelun, kiitos Viintälekan tehokkaan kokovartalopuolustuksen. Ja kuten yleensä, hyvä asenne lopulta palkittiin Viintälekan saadessa vapaapotkun. Tuomari oli vielä asettelemassa muuria kohdalleen, kun Markus otti oikeuden omiin käsiinsä ja sijoitti pallon komeasti vasempaan nurkkaan maalivahdin käsien kautta. Peli oli 1-1, ja Team Corner alkoi lannistua. Lopullinen niitti oli sekin tyylikästä jälkeä, kun Markus näki rangaistusalueella sivuttaisjuoksua tekevän Jarkin, ja syötti pallon kolmen puolustajan keskelle, josta Jarkki otti sen haltuunsa ja sijoitti vapaahkosti ohi maalivahdin, joka vastaantulollaan olisi ehkä voinut maalin synnyn estää. Samalla Jarkki nosti itsensä myös Viintälekan maalipörssin kärkeen, kiitos Empun poissaolon turnauksesta. Makea ja erinomaisella esityksellä tullut voitto kirjattiin siis Viintälekalle lukemin 2-1.
Maalit:
1-0 Lapinmies (Markus)
2-0 Lapinmies (Simo)
3-0 Erichtz (Jarkki)
Kun vauhtiin oli kerran päästy, niin ennakkon eräs turnauksen heikoimmista joukkueista, FC Jöpö, ei saanut olla eikä lopulta ollutkaan mikään jarru, kun Viintäleka tavoitteli vielä jopa lohkovoittoa, kiitos Team Corner - voiton. Jöpö oli ottanut turpiin 6-1 Team Cornerilta, mutta yllättäen onnistunut kukistamaan Mosambikin 1-0, joten pelissä oli Viintälekan kannalta paljonkin panosta. Viintälekalle tuli ennen ottelua myös jobinpostia, kun ansiokkaasti omalla laidallaan taistellut Ismo joutui loukkaantumisen takia jättämään turnauksen omalta osaltaan kesken. Näin Viintälekan muutenkin hieman vajaa miehitys väheni jälleen yhdellä pelaajalla.
FC Jöpö on joukkue, jonka johdannaiset Viintäleka on aina kyennyt voittamaan missä tahansa turnauksessa ja ehkäpä sen vuoksi joukkue oli hieman alistuneen oloinen jo otteluun lähdettäessä. Tästä huolimatta Viintälekan avausmaalia jouduttiin odottamaan pitkälti yli viisi minuuttia. Lukon aukaisi lopulta Lapinmies, joka naamaisi Markuksen vasemmalta lähettämän keskityksen maaliin. Jöpön epätoivoinen maalivahti Harto Hulkko saattoi vain katseellaan seurata, kuinka pallo kiduttavan hitaasti lirui kohti maalia. Näin Lapinmies viimein avasi maalitilinsä "isoissa puulaakeissa". Ja kun ketsuppipullon saa kunnolla auki, niin lisää oli luvassa. Viintälekan taitopuolustajiin lukeutuva Simo sieppasi pallon avuttomalta viholliselta kulmalipun tietämillä ja lähti kuljettamaan palloa kohti keskiympyrää. Matkallaan Simo bongasi eteenpäin juoksevan Lapinmiehen ja syötti tälle pystyyn. Lapinmiehen omien sanojen mukaan laukominen ei käynyt mielessä ennenkuin takaa alkoi kuulua pelottavan kuuloisia LAUO! - huutoja, joiden alkulähteinä olivat Simo ja puolustuksen lukko Skoudari. Niinpä Lapinmies viritti tunnetusti laadukkaan kanuunansa ja lähetti oikeaan pallon alanurkkaan, Harto oli voimaton.
Jöpön nöryyttäminen ei suinkaan jäänyt pelkästään Lapinmiehen harteille, vaan muutkin pääsivät ottamaan osansa nautinnosta. Markus tekaisi Jöpön tähtipelaaja Saintulalle länget ja laukoi vaarallisesti kohti maalia, mutta Harto venyi kerrankin erinomaisen torjuntaan. Saintula näytti kertaalleen myös tavaramerkkiään, törkeää liukutaklausta ja sai siitä hyvästä kuulla Jupilta elämän totuuksia. Tuomari oli tällä kertaa kuitenkin suvaitsevainen. Lopullisen naulan Jöpön arkkuun iski Erichtz nautittavan pallottelun päätteeksi. Juge lähetti pitkän avauksen Jarkin päähän, joka ohjasi sen Erichtzille. Erichtz ja Jarkki leikkivät kissaa ja hiirtä Jöpön puolustajan kanssa, kunnes Erichtz kyllästyi leikkiin ja ampui pallon - luonnollisesti Harton käsien kautta - verkon perukoille. Viintäleka otti ottelusta ansaitun 3-0-voiton ja pääsi lopulta parhaana lohkokakkosena suoraan puolivälieriin Team Cornerin vietyä lohkon maalieron turvin.
Maalit:
1-0 Lapinmies (Markus/Juho)
2-0 Markus
Elämän Pallo - ottelussa olikin jo sitten tosi kyseessä, joukkueet tavoittelivat välieräpaikkaa. Vastustaja oli itseluottamuksensa kukkuloilla, olihan se juuri järjestänyt turnauksen suurimman jymypaukun pudottamalla joensuulaisen FC Titanicin ulos jatkopeleistä turnauksen ainoalla maalillaan, roiskaisulla puolesta kentästä. Erityisen tarkasti lahtelaiset olivat huolehtineet omasta nestetankkauksestaan ennen ottelua, sillä joukkue oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta iloisesti kännissä. Viintälekan kahdessa edellisessä pelissä esittämää erinomaista asennetta koeteltiin taas, ja tällä kertaa siinä harvinaista kyllä esiintyi selkeitä puutteita.
Ottelun alku oli aika varovaista palloilua. Viintäleka lähti vastustajan löysään tempoon mukaan, tilanteisiin mentiin liian kevyellä asenteella ja vastustajalla oli tilaa aivan liikaa. Ottelun tapahtumia kuvaa hyvin sekin, että Skouderi pelasi puolustuksessa alusta yli puoleenväliin saakka lönkötellen rauhallisesti ja lainkaan väsymättä. Vasta kun penkiltä ankarasti ruvettiin huutelemaan, puolustuksen toinen peruspilari, Pera pääsi kentälle. Lopulta kuitenkin viitseliäisyyttä saatiin mukaan sen verran, että jokunen maalipaikka päästiin luomaan. Vaarallisin tilanne oli ehkä Jarkilla, joka laukaisi tulisesti kohti alakulmaa, mutta maalivahti torjui hienosti. Re-boundista Lapinmies pääsi vaikeasta asennosta puskemaan, mutta pallo meni niukasti yli maalin. Lahtelaisten maalivahti oli muutenkin pääosin vanhoista jääristä koostuvan joukkueen ylivoimaisesti paras pelaaja, mutta lopulta maali tuli, eikä sillä hänkään mitään mahtanut.
Viintäleka pääsi 3-2-hyökkäykseen, jossa oikealla laidalla palloa kuljetti Markus tai Juho. Tämä syötti pallon keskelle Jarkille, joka imi itseensä vastustajan ylimääräisen puolustajan ja päästi pallon valumaan jalkojen välistä laidalla viilettäneelle Lapinmiehelle. Lapinmies leikkasi keskelle, ja niittasi pallon vasurillaan maalivahdin käsien kautta takanurkkaan. Loppunumerot 2-0 viimesteli Markus puolustuksen re-boundista. Pelin loppuhetkillä Viintälekalle tuomittin vielä rankkari, kun Erichtz pistettiin tylysti kumoon rangaistusalueella. Pilkku oli Viintälekan historian ensimmäinen ikinä, ja lienee tarpeetonta mainita, että Mako ei ollut ottelun tuomarina! Harjoituksissa hyvin pilkkuja sisään laittanut Erichtz jo asetteli palloa pilkulle, kun joukkueen kapteeni Juge hyökkäsi maaliltaan hyökkäysalueelle päästäkseen vetämään. Apassi ampuikin pallon kiitettävällä voimalla, tosin kaksi metriä ohi maalin. Syynä "lievään" epäonnistumiseen oli kuulemma märkä pallo. Tai sitten kyse oli taktisesta ajanpeluusta. Joka tapauksessa Viintäleka voitti 2-0 ja eteni välieriin.
Maalit:
0-1
0-2
Toinen ottelu Team Corneria vastaan, alla hieman nihkeä voitto Elämän Pallosta mutta komea voitto nyt tulevaa vastustajaa vastaan, panoksena pääsy Leka-cupin finaaliin, asenteesta sen ei olisi pitänyt olla kiinni. Otteluun lähdettiin käytännössä heti edellisen ottelun päättymisen jälkeen, ja se näkyi Viintälekan otteissa alkulohkopelin kaltaisen ankaran taistelun ja karvauksen puutteena, mehut oli imetty tyhjiin.
Ottelu oli oikeastaan Team Cornerin hallussa koko ajan, ja alkulohkopeliin verrattuna enempi aika ja suurempi tila tekivät joukkueen syöttöpelistä helpompaa. Katkoihin ei päästy edellispelin malliin, ja joukkue loi paikoin erittäin vaarallisia tilanteita Viintälekan maalille ja Jugelta nähtiin yksi suoranainen maailmanluokan pelastus pelin ollessa vielä 1-0 vastustajille. Viintälekan hyökkäyspeli tahmasi pahoin, kun hyökkäyksiin ei jaksettu täydellä höngällä enää osallistua. Väsymys kuvastui kotijoukkueen pelistä.
Yksi tilaisuus kotijoukkueella oli päästä peliin mukaan, kun Jupi rapattiin erittäin törkeästi nurin rangaistusalueen kulmassa. Vastustajalla ei olisi luullut olevan tarvetta tällaisiin otteisiin, mutta Makon katsottua tilannetta tutusti läpi sormien, alkoi sotatanner taas jylistä hieman edellisvuosien malliin, ilmeisesti vieraskoreudesta johtuen hiukan sivistyneemmin kuitenkin. Vastustajan vaihtopenkki aloitti koko ottelun loppuun saakka kestäneen mussutuksen, kun varsinkin Jarkki pikkusikaa pelaten hiillosti vastustajan pelaajia ja vaihtopenkkiä. Kiitokseksi tästä vastapuoli aloitti repimisen ja tönimisen. Jupikin tarjosi puhdasta liukutaklausta vastustajille, josta puhalletun vaparin jälkimainingeissa Jupi sai katsella myös keltaista. Pelin loppuvaiheilla, kuin kruunuksi kaikille, vihollispelaaja monotti nappiksellaan Jupia silmäkulmaan saaden tämän kadottamaan ajan- ja paikantajunsa hetkeksi. Ei vaparia tästäkään.
Näiden tapahtumien ohella Viintäleka sai toki myös pari kohtuullista maalipaikkaa rakennettua ottelun aikana. Pelin ollessa 1-0 Markuksella oli tilaisuus tasoitukseen, kun turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittu Juho nousi tuttuun tapaan laidaltaan ja syötti Markukselle kymmeneen metriin. Kova veto suuntautui kuitenkin kohti maalivahtia ja pallo kimposi väljemmille vesille. Ottelun loppuvaiheessa Erichtz järjesteltiin vielä vetopaikkaan, mutta hyvä laukaus meni karvan verran vasemman tolpan ohi. Kaikkiaan ottelun paremmasta osapuolesta ei jäänyt epäselvyyttä, ja Team Corner meni ansaitusti finaaliin, mutta pieni lepotauko ennen ottelua olisi saattanut tehdä ihmeitä Viintälekan joukkueelle. Nyt taistelu finaalipaikasta jäi hieman puolitiehen, kun alla painoi edellinen raskas vääntö.
Pronssiin kovatasoisessa turnauksessa on syytä olla tyytyväinen, ei tosin niin tyytyväinen, etteikö ajatuksissa olisi aihetta jo siintää korkeammatkin sijoitukset. Hieman tuuriakin oli matkassa, kun puolivälierissä vastaan saatiin Elämän Pallo, mutta toisaalta voitto finaalijoukkue Team Cornerista osoittaa kyllä joukkueen potentiaalin. Viintäleka ei ole tainnut koskaan aiemmin nousta tappioasemasta voittoon turnauksissa (ellei kälystä Puumalan keikkaa lasketa), mikä sekin kertoo eteenpäinmenosta.
Erityisen ilahduttavaa oli uuden tulokkaan Juhon panos, Juho raatoi kaikki minuutit laidallaan niska limassa tuoden hyökkäyspeliin kokonaan uuden aseen ja puolustukseen valtavan määrän pallollista taitoa. Samassa semassa olivat myös toisella laidalla pelanneet Simo ja Ismo. Markukselle lankeaa edelleen hieman turhan suuri rooli pelirakennuksessa, vaikka tänä vuonna tilannetta auttoivatkin sekä Juhon että Jupin mukaantulo vakituisesti pelaavaan joukkueeseen. Maalipaikkoja pitäisi saada luotua nykyistä enemmän, jotta turnausten voitosta pystyttäisiin kamppailemaan. Niinkin taitavalla keskikentällä kuin meillä nyt oli, myös yhden kosketuksen peliä olisi varaa harjoittaa enemmän kuljettelujen siasta. Vähäisen pelaajamäärän takia Leka-cupissa ei prässätty niin ahkerasti kuin normaalisti, mutta jotenkin varsinkin ensimmäisen Team Corner - ottelun perusteella tuntuisi, että siihen olisi sittenkin ollut resurssit myös tänä vuonna. Näin siksi, että asenteessa ja yrityksessä ei yksikään joukkue Viintälekalle edelleenkään pärjää. Jatkossa varsinkin kovia joukkueita vastaan vastustajan syöttöpeliä on vaikeutettava laittamalla pallollisen miettimisaika minimiin. Harjoituksissa voisi ehkä kokeilla hieman tavanomaista lönköttelyä kovempaa tempoa, mikä saattaisi auttaa sopeutumisessa tosipeleihin.
No, tämä turnaus oli tässä, Leka-cup 2003 on nyt aika pistää pakettiin! Jarkkichtz kiittää.
Teksti: Jarkki